Satukasetilla

Satukasetilla

maanantai 24. helmikuuta 2014

rv37+2

Nyt on ollut mies talvilomalla. Saa nähä mitä huomenna tehdään. Tää päivä meni pitkälti kun käytiin korjaamassa siskon perheen auto ja siivottiin oma. Mieheni totesi kerran että meidän auto näyttää sisältä lapsiperheen autolta. Eih, ei vielä. Nyt se on puunattu. Kadut kun kuivuu, linnut laulaa ja aurinko paistaa niin mikäs siinä on autoa siivotessa. 

Samalla kun haettiin niitä auton osia motonetistä nii ostettiin meille ämpäri, josta tuunasin kestoille sopivan. Saa nähä miten tulee käytetty, mutta saa sillä sitte vaikka marjat metsästä. Teksti silloin hämäystä. 

Huomenna on taas neuvola ja kuulee että missä mennään. Toivottavasti olis menty eteenpäin. Eihän kukaan ole koskaan massuun jäänyt, mutta.. Iso vaihe elämässä tulee päättymään ja toinen alkamaan. Tietty vapaus loppuu, mutta se on ollut jo tiedossa. Vähän on kumminkin semmoinen kaksi jakoinen fiilis. 
Pitääkin muistaa mainita että aikas on voimattomat kädet ja oikeen käden sormet aika hyvin tunnottomat. hmm..

Kummipojan kanssa on nyt tullut taas muutamana päivänä puuhailtua. Puistoilua ja oleilua. Oli tänään illalla kylässä. Puuhasteltiin kaikkea ja lopuksi hän ilmoitti että mulla on nälkä. Sanoin että sitte pitää kotona syyä. Laitto takin päälle ja saappaat jalkaan. "Mä lähen kotiin syömään". Sanoin poikien isille, että nyt pojat lähtee vissiin kotiin syömään. Ja niin lähti koko porukka.. Rakkaita pikkupoikia <3

Nyt sauna lämpiämässä. Ihana mennä lämpimään saunaan pesulle.. 

perjantai 21. helmikuuta 2014

Lääkkeettömyys

Tänään tajusin että kesän jälkeen en ole popsinut yhtään lääkettä. En särkylääkkeitä en mitään. Ainut jota olen joutunut ottamaan on ollut rauta ja D-vitamiini. 
Mies sanoikin taas illalla kun mainitsin närästyksestä, että osta rennietä. Mä siihen että ei, en halua. Mä juon maitoa ja se auttaa.. Mä ymmärrän että joskus tarttee lääkkeitä ja jotkut ei pärjää ilman niitä. Sen mä hyväksyn ja sanonkin että silloin niitä on syötävä. Mutta turha on turhaa.. Kuinkakohan monta pakettia olis ite syöny särkylääkkeitä jos ei olis päättäny olla syömättä. Jumeihin ja niistä johtuviin särkyihin löytyy apua jonkun taitavan käsistä ja kosketuksesta. 
Ja se on yllättävää kuinka paljon oman rakkaan ihmisen kosketus parantaa ja auttaa. Se lievittää tuskaa, kipua ja ahdistusta. Ihan se että on lähellä, rutistaa eikä päästä irti.

Voimia kaikille arjen keskelle siihen omalle kipuiselle tai kivuttomalle paikalle! Tärkeintä on että joku välittää. 


torstai 20. helmikuuta 2014

Äitipolilla lääkärissä

Neuvola lääkäri kirjasi lähetteen säitipolille kun sf-mitta oli 34cm ja ultralla tehty painoarvio vaan n.3000g. Mä olen itse lynyt, 156cm. Voipi olla siitä kun on niin lyhyt selkä, mutta parasta tarkistaa ettei suuria ongelmia ja ylläreitä ole tulossa. 
Eilen sitten kävin siellä äitipolila ja oli lääkärillä pikkusen vaikeaa mitata sitä vauvaa. Liikku ja potki minkä ehti ja käänteli päätä erisuuntaan. Lopulta erikoislääkäri kävi antamassa noin mittoja ja niistä sitte kyhättiin suuntaa antava painoarvio 3200g. Sitte mulle sanottiin että tää nyt on todellakin vaan suuntaa antava kun oli pikkusen haasteellista mitata. Mutta seurantoja ei tarvita kun ihan perus neuvola. Eli kaikki siis hyvin. +1käyrällä mennään.
Mä olen itse painanut syntyessä n.3400g ja mies n.3800g. Siihen haarukkaan vissiin menee vauva.. (Tänään rv36+5)

Samalla reissulla kun kaupungissa (Lohja) olin niin hyödynsin kaiken. Kävin kiertelemässä kierrätyskeskuksessa, josta tarttuikin mukaan lastulevyinen yöpöytä. Muutama muu kirppis ja mukana oli lopulta Tupperin termos ja kakkukupu, Me&i:n pari paitaa, iso kasa dubloja, uunivuokaa jne. Kävin myös lähitienoon parhaassa tissiliivi kaupassa, Lumikissa.  Löyty muutamat kivat imetysliivit odottamaan. 

Reissun jälkeen kotiin syömään. Pikainen ruoka ja suoraan omien vanhempien luokse, jossa ihailtiin kirpparilöytöjä ja rakennettiin kummipojan (2,5v) kanssa hella. Ei tarvinyt kun kierrätyskeskuksen "saa ottaa" yöpöytä, 4 ruuvia, 4 pilttipurkin kantta ja teippiä (tarraa). Hieno siitä tuli. 
Katseltiin samaa aikaa Suomi-Venäjä lätkä matsia ja sprintti hiihtoja. Hienoa
Suomalaiset!



tiistai 18. helmikuuta 2014

Uunin putsausta

Sateinen tiistai. 
Vuoroin räntää, vuoroin vettä.

Mun mies oli eilen pitkän päivän töissä, 10h. Tuntui kurjalta vaikka oli koko päivän tekemistä, mutta kun olo ei ole mikään paras. Toisaalta toisten miehet on usein pitkiä päiviä tai jopa kaikki viikot kaukana töissä. 
Sisko kävi lasten kanssa mua viihdyttämässä ja kävivät he vielä illalla koko perheen voimin. On se niin mukavaa kun ei ihan yksin tarvitse olla. 
Eilen tuli muutenkin lennettyä paikasta toiseen kuin kaistapäinen ja siinä hötäkässä jouduin jättää lasagnen pikkusen liian kauaksi aikaa uuniin. No siitähän seurasi tälle päivälle uunin pesu, että pääsi paistamaan sämpylöitä. Kuuli ainakin naapurit taas, että meillä on toimiva palovarotin. Sen verran se uuni kärtsäs. 


Huomenna on sitten jännä päivä kun pitää suunnata äitipolille painoarvioon. Lääkäri siellä sitte kattoo missä mennään. Ja mä niin toivon että se on se pikkusirkkunen mitä ne tuolla neuvolassa totes. Mä vaan oon norsu, ei masuasukki.

Nyt laittamaan sämpylät uuniin.

maanantai 17. helmikuuta 2014

Autolla ajetaan varovarovasti

Viikonloppuna kävimme taas reissussa. Ei varmaan olisi tullut lähdettyä, jos ei olisi ollut pikkuisen prinsessan kastejuhla. Kummipojalleni oli kova paikka kun Prinsessasta tulikin Peppi. Ei voi vauvan nimi olla Peppi. Kyyneliä ja lohdutusta, mutta järkytyksestä selvittiin. 

Matka meni mukavasti vaikkakin takasin päin ajellessa satoikin lunta yli puolet matkasta. Eikä autossa istuminen mitään herkkua ollut. Ainakin selvisi ettei meidän vauva tykkää lätkästä.  Selostus laittoi masuasukin potkimaan ihan kamalasti. 
Pohjois-Karjalassa oltiin sitten yötä tulevassa mummulassa. Kiitos heille majoituksesta yms. Oli mukava viikonloppu taas. Saatiin käydä heidän hienolla mökillään saunomassa, koko minun perheeni kanssa. Aikamoinen "mustalaissakki" niin kuin äitini porukkaamme nimitti. 
Kirpputoreja kierrettiin ja käytiin me Lastentarvikkeesta hakemassa Babybox. Ja kanta-asiakkaaksi liittymällä sai tuttipullon.. Niitä nyt sitten on. Nähtäväksi jää onko ne vaan koristusta.


Käytiin kotimatkalla Apsilla syömässä hampparit ja sain siitä elämäni ekat ja kamalat närästykset. Illalla väsytti ihan sikana, mutta ei voinu mennä makuulleen eikä mikään ollu hyvä kun meinas hissillä tulla ruoka ylös. No söin viiliä ja join maitoa niin jo helpotti. Luinkin että maidon pitäisi auttaa. 

Täällä etelä-Suomessa ei juurikaan enää lunta ole. Vettä on taas yön satanut, eikä ennusteetkaan hyvää luvanneet. Että ei muuta kun innolla koiran kanssa ulos.

Masuasukki on sitä mieltä että mamma liikkeelle. (rv36+2)

perjantai 14. helmikuuta 2014

Pakkauksen laatikossa

Vähän alkaa olla olo jo kurja. Nyt vissiin meinaa tulla joku flunssakin. Ainakin veto pois. Turvotusta on tullut aika paljon ja sormien puutumista. 
Oon yrittäny vähän silitellä vauvan lakanoita ja laittaa ton pahvilaatikon sängyksi. Olis sitte kaikki valmiina kun lähtö tulee. Meijän vauva siis saa nukkua alkutaipaleen pahvilaatikossa. Eli siis hain omien vanhempien ullakolta mun vanhan pakkauksen laatikon kankaan. Pesin, silitin ja tuuletin. Ihana <3 Mutta sanoo kuka vaan mitä vaan nii mun vanha maaliskuulta 1984. Eli tytölle tehty, mutta käy myös pojalle.

14.2.

Hyvää ystävänpäivää lukijani

torstai 13. helmikuuta 2014

Sairaalaan tutustuminen

Eilen käytiin tutustumassa alueemme toisiksi pienimpään synnytyssairaalaan, jossa tapahtuu alle 1000 synnytystä vuodessa. Mukavan näköinen paikka. Jotenkin ehkä pikkuisen helpotti ajatusta synnyttämään lähdöstä.. Eihän tonne pääse ennen raskausviikkoa 36 synnyttämään, mutta onneks sen puolesta ei ole hätää. (rv35+5) 
Mä oon paljon miettiny omaa synnytystä ja sitä minkälaisen siitä haluisin. Kun mä niin toivon ettei mun selkäytimeen kosketa. En siis haluais sinne mitään kivunlievitystä. Okei se on turvallista jne jne, mutta kun mä satun tietämään kaksi tapausta joissa kaikki ei ole mennyt ihan putkeen.. hmm. No sitä ei kannata kauheen tarkkaan miettiä etukäteen, mutta jos mä pystyn nii katotaan. :)

tiistai 11. helmikuuta 2014

Laivasta neuvolalääkäriin

Lähdettiin lauantaina mun perheen kanssa päivä Tukholmassa risteilylle. Meitä oli 10 aikuista ja 4 lasta. Tosi mukava reissu oli. Laivalla syötiin hyvin ja vietettiin aikaa taxfreessa ja leikkihuoneessa. Pikkusia kömmähdyksiä tietenkin sattui kun porukkaa oli niin paljon. Mutta loppujen lopuksi kaikki meni hyvin. 
Itselle oli todella rankka reissu. Paljon liikkumista ja pystyssä oloa. Lauantai oli kumminkin mun eka mammaloma päivä. Aamusin oli paljon turvotusta. Ja laivan heijaus tuntui aika pahalle. 
Käytiin siinä sunnuntaina Junibackenissa. Ihana paikka ja suosittelenkin kaikille, jotka lasten kanssa suuntaa ruotsiin. Pienenä ja isompana kun on paljon kirjoja luettu niin oli niin ihana päästä siihen maailmaan. Kannattaa lukea paljon ja monipuolisesti kirjoja ennen sinne menoa. Nimittäin silleen sieltä saa enemmän irti. 




Kotona odotti koirien haku hoitolasta. Olivat viihtyneet siellä, paitsi että maijän karvakuono kiljui kun kuuli mun äänen ja sukelsi suoraan autoon. Halus kotiin ja olikin niin onnellinen kotiin päästessään. Ei muuta kun koira kotiin ja neuvolalääkäriin.
Lääkärissä kaikki oli hyvin. Masumitta menee ihan hirveen korkeella (rv35+3). Ihan omilla käyrillään. Ja ultralla arvioituna vauva oli pieni. Ja jotta yllätyksiä ei tule nii saatiin lähete Lohjan sairaalaan jossa nyt tehdään uusi ja parempi arvio vauvasta. Ihan vaan sen takia ettei olis iso. Sokerirasitus oli ok. Jotta se ei ole ainakaan siitä. Mutta sairaalasta sitte saa sen tiedon. Mutta ei se mua haittaa vaikka vauva on pieni. Mieluummin niin...

torstai 6. helmikuuta 2014

Puuhailun torstai

Joitain huonekaluja pois, että sai pieneen kaksioon lisää tilaa. Nyt täällä näyttää siltä että jokin muukin olisi asettumassa taloksi. Ainakin hänelle on tilaa ja paikka.
 Tyttö vai poika!? 
Jäi niin mieleen kun kaveri kerran totesi me&i:n vaatteista että aika poikamaisia... No eikö se vaan ole niin että kaikki on sukupuoleen sidonnaisia jos niin haluaa aatella.
 Viimeksi oli haaste bloggauspaikasta. Juu se oli ja meni. Nyt kun sitä pöytää ei enää tällä hetkellä meillä ole niin tässä uusi kirjoittelupaikka. Päivällä voi samalla seurata menoa kadulla :)
 Koko asunnossamme puhaltaa uudet tuulet. Tai ainakin väljemmät tuulet.


Nyt on makkarin nurkassa pinniskin kasattu. Pikkusta tuunausta se vielä kaipaa. Postista tuli lappu että siellä oottaa meijän äp paketti nii nyt sille on säilytyspaikka. 



tiistai 4. helmikuuta 2014

Bloggaupaikkani

Sain haasteen Sisustustikkaissa kuvata paikkani jossa bloggaan. Ei mikään kauneuden kuningas eikä tilaihme, mutta pieni nurkka kodissamme. Vielä tässä mahtuu olemaan mutta mitenkäs sitten kun meitä on kolme. Pöytä on iso ja täynnä tavaraa/rojua. Kaiken tärkeän ja ei niin tärkeän on oltava kädenulottuvilla. 

Olen jo pitänyt blogia melkeinpä kymmenen vuotta. Väillä hiljaiseloa pidellen ja lopulta vaihdoin koko osoitteen ja paikan. Nyt siis uudella ajatuksella ihan tavallisesta arjesta ja sen koukeroista. Tässä suurin osa on ajatuksen virtaa, jonka ei ole tarkoitus satuttaa eikä hämmentää ketään. Toki keskustelua saa nousta ja se on toivottavaakin. 



Haastan tähän samaan muutaman kenen blogia seuraan. ELikkä siis:
Sirpukkaisen
Hetkiä ja juoksuaskelia

maanantai 3. helmikuuta 2014

Rv 34+2 ja apua selkäkipuihin

Aikasemmin jo puhuin kuinka noi selkä säryt on vaivannu. Eli ei mikään alaselkä vaan lapojen välit. Mä pitkään mietin että mistä apua kun alkoi jo päätäkin särkeä. Vaikea löytää ketään joka suostuu hieromaan raskaana olevaa. 
Laitoin sitten paikalliselle fb-kirppikselle että tietääkö kukaan täältä läheltä ketään joka suostuis hoitamaan mua. Tosi moni suositteli Titan terapioita. Mä sitten otin sinne yhteyttä ja heti oli tälle maanantaille vapaa aika. Kyllä meni 60minuuttia tosi nopeesti ja tuntui hyvältä. Vyöhyketerapiaa ja akupainantaa. Tuli ainakin hyvä fiilis sen jälkeen. Korviin jätettiin semmoset tarrat joita painelemalla voi painella niitä akupisteitä joissa oli sitä häikkää.. Uskoo kuka tahtoo, mutta toi on aina kiinnostanu mua. Pitäähän sitä kokeilla. Oon nimittäin päättäny selvitä ilman lääkkeitä koko raskauden ja hyvin menee..
Samalla reissulla kävin ostamassa pikkuprinsessan kastejuhlaan lahjan ja tuli sitä pyörähdettyä kirpparillakin. Mukaan tarttui kuin vahingossa muutama body, kummipojalle 70-luvun korispeli (mulla samanlainen ja tykkää siitä valtavasti), pahvilaatikollinen kestovaippoja ja rintapumppu. Sittenpähän sen näkee onko sille käyttöä. Nyt se on tuolla odottamassa. Mulla on semmonen kutina että ei tartte pelätä etteikö maitoa tulisi. Sitä nimittäin tulee jo nyt.

Mansikka pirtelö:
-Pakastemansikoita
-Ripaus sokeria
-½litraa vanilja jäätelöä
-½litraa maitoa