Satukasetilla

Satukasetilla

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

2015



Rauhallista uutta vuotta 2015 sinulle blogin lukija!



mahatautia ja turvaistuimia

Tänään tuolla ulkona loskassa, vedessä ja jään seassa tarpoessa tuli taas mietiskeltyä. Olin ajatellut ettei 9kk vanha saa enää rintamaidosta kuin läheisyyttä ja nestettä. Mutta jotain siinä vielä on. Jos nyt mahataudissa se pysyy sisällä niin riittää. Samainen lääkäri sanoi että jos se ei niin raa'asti vaan mehut kehiin. Niissäkin on enemmän ravintoa kuin vedessä. Hmm. 
En myöskään tiennyt että korvatulehdus voi aiheuttaa oksentelua ja se voi ollakin ainoa oire. Meillä ei onneksi taaskaan ollut korvatulehdusta. 




Tänään mietin turvaistuimia. Pitäisi pojalle ostaa kohta isompi istuin. Ei kai kaukalossa voi loputtomiin istua.  Ajatella että kaukalon käyttöikä on vain 5vuotta. Muutamassa merkissä löytyy jopa teksti että ei saa käyttää jonkun jälkeen.. mietinkin että kuinka moni sitäkään asiaa tietää ostaessa käytettyä istuinta. Ymmärrän sen 5 vuotta. Matkustaahan niissä ne pienimmät. Niitä raahataan kaikkialle. Tulee nopeita lämpötilamuutoksia ym. Väsyyhän muovikin. Kaukalon pudotuskin on kaukalon kolari. Sama kun esin peräänajo on istuimen kolari. Maksaako vakuutus uudet istuimet silloin..?! Loppujen lopuksi jokainen vanhempi on vastuussa lastensa turvsllisuudesta autoillessa. Pitäähän lain mukaan aina 135cm asti ollajoku istuin, vaikka koroke..

tiistai 30. joulukuuta 2014

sairastuvassa joulu

Joulu. Niin ihanaa aikaa kera perheen. Saatiin olla yhdessä. Joulupukkikin kävi että vissiin oltiin oltu kilttejä. 
Se valkea joulukin saatiin.




Yksi ei niin ihana asia oli mahatauti. Niin todella. Poika oli siinä su-to, minä su-ma ja tänääntaas poika. Voi surku. Käytiin tänään lääkärissä, mutta koska pojan vointi on ihan hyvä ei ole mitään oikotietä onneen. Ruoka ei tänään pysynyt vstsassa. Kurjaa kun pieni sairastaa. Ei itsen niin väliä.. 

Mitä äiti ei poijan eteen tekisi.. niin tein sitten huomiseksi mustikkakiisseliä, jos se pysyisi vatsassa.



lauantai 20. joulukuuta 2014

Päiviä

Ensimmäinen joulu tulossa minulle äitinä. 
Vaikka vuotta pojan syntymästä ei ole kutunut niin silti voin monia asioita kirjoittaa. Siitä alkaa olla jo ikuisuus kun koko päivän kiersin asuntoamme pieni itkevä poika sylissä. Laulut soi, hyssytin, laskin, imetin, mikään ei auttanut. Itkut loppuivat hetkiksi kun nukahti syliin. Laskin vaunuihin ja huuto alkoi taas. Muiten se aika niin kuluu. vain 5,5kk sitten kaikki loppui. 
Poika on jo "iso". Konttausasento ja punnerrus kuuluu kuvioihin. Ryömitä ei vielä, muttei ehkä koskaan, koska kieriminen on niin paljon nopeampaa. Poika syö leikkii ja nukkuu päiväunia! Eilen ennätys 3h, josta 2,5h unta ja 0,5h heräilyä vaunuissa. Kaksi yötä ilman imetystä. 
Olen onnellinen pikkuisestani!

Meillä ei tosiaan nousta pystyyn, ei ryömitä. Meillä syödään paljon ja kaikkea, juuaan tissiä. Millekään ruualle ei olla herkkiä. Harjoitellaan konttausasentoa ja suunnitellaan nousua. Ei meillä istuta kun syöttötuolissa ja rattaissa. Meillä ollaan aina nukuttu omassa sängyssä omassa rauhassa. Meillä mies on kotona kun minä käyn välillä heittämässä keikkaa. Poika kasvaa hienosti oli kohta kk sitten jo 8080g. Meidän pieni iso poika.

Moni joka vielä imettää lapsen tahtisesti ei varmastikaan tarvitse enää tässä vaiheessa liivinsuojia. Niin meillä tarvitaan. Leikattuun rintaan ei enää sen jälkeen tullut mitään pidätyskykyä. Hmm. Toivottavasti joskus.

Elämä on mallillaan. Unelmia ja tavoitteita täynnä!   


maanantai 15. joulukuuta 2014

Kiireitä

Joulun alusaika on meillä mennyt kiireellä ja täynnä erilaisia puuhia. Aikaa kirjoittamiselle ei juurikaan ole ollut. Nytkin poika nukkuu ulkona ja kun mieheni tulee töistä niin kiidämme taas eteenpäin. 

Muutostöiden (joksi projektia kutsumme) keskellä olemme remontoineet makuuhuonetta. En koskaan varsinaisesti pitänyt siellä olleista tapeteista. Nyt uudet vaaleat seinät ovat ihanan kutsuvat. Koti on muutenkin saanut uutta ilmettä. 

Pikkusen puuhaa...


väri ennen ja jälkeen...

Aistimuistipeli

Aistimuistipeliin tarvitset samanlaisia pilttipurkin kansia parillisen määrän. 
Kansiin liimataan "sisä/ala"puolelle aina parillinen määrä juttuja, jotka tuntuvat erille.
Esim. hakaneula, hiekkaa, kangasta, nappeja, helmiä, sulkia, huonekalutassuja.. Osa saa olla lähes saman tuntuisia riippuen tietenkin ikäryhmästä. 
Huomaa että liiman tulee olla muuta kuin erikeepperiä tms, jotta erituntuiset jutut pysyvät kansissa.

Peliä pelataan kuten muistipeliä yleensä tai vaikeutetusti niin että kansien alta vain tunnustellaan onko niissä parit. Jos ei tunnu samalta laitetaan kannet takaisin katsomatta ja vuoro siirtyy seuraavalle. Muut eivät tiedä mitä kansien alla oli. Mutta jos epäilee pareja niin yhdessä katsotaan mahdolliset parit. Jos kannet olivat parit saa uuden vuoron jos ei niin nyt kaikki tietävät mitä niiden alla oli. 

Helppo ja edullinen peli, mutta tässä ei välttämättä tarvitse silmiä/näköä. Peli myös lisää keskittymiskykyä ja herkistää tuntoaisteja. 

Ei muuta kun rakentelemaan ja pelaamaan. 
Voin laittaa pelistä kuvaa kun se pukinkontista ensin löytyy... ;)