Tassu sukassa

Maanantaina aloin lenkillä ihmetellä kun Hessu ontuu. Juostessa menee kolmella jalalla ja kävellessä välillä onnahtaa. Lenkiltä kotiuduttua ja pojan riisuttua unohdin asian toviksi. Kunnes huomasin koiran nuolevan tassua. Anturasta puuttui pala.

Ei muuta kun soitto eläinlääkärille ja aika sinne. Tarvittiin antibiottikuuri. Särkylääkettä muutamaksi päiväksi josko vointi siitä alkaisi kohentua. Ulkoillessa pitää jalassa olla joku pehmike. Ihan tavan sukka riittää niin kivet ei suoraan osu haavaan. Toki koiran töppönen olisi helppo, mutta en ala 4kappaletta nyt ostamaan. 

Sukka on tietenkin aika nolo juttu..

liukuen kauppaan

On ollut aikamoinen alkuvuosi säiden suhteen. Välillä niin kovat paukkupakkaset ettei pojan kanssa viitsinyt ulos mennä ollenkaan. Onneksi lauhtui niin sai taas kulkea ja nauttia ulkoilusta. Tänään vaikka muutama aste plussaa niin ulkona liikkuminejoskusinen ei ollut nautinto. Välillä isoja lätäköitä ja välillä luistinrataa. Smarttimaatille mennessä päätin oikaista tuttua oikopolkua, mutta se oli virhe. Hullu jäätikkö jonka luistelin rattaiden, nyssäköiden ja koiran kanssa. Huh, hengissä selvittiin. Saatiin ostettua maaleja josko sitä vaikka muutaman kuivumispäivän jälkeen jatkaa tuota  tai tekee uutta.. hmm..

 Poika nukkuu ulkona niin pakko heti käyttää aika hyödyksi. Muistan kyllä kun raskausaikana sanottiin että pitää osata ottaa rennosti kun lapsi nukkuu. . Äkkiä sämpylätaikina kohoomaan, pyykit narulle, vaipat valmiiksi, tiskikone pyörimään.. jes mä ehdin!

Mä tässä yks päivä laitoin paikalliselle fb kirppikselle ilmoituksen että ostetaan peilejä. Ihanaa yksi rouva vastasi ja sain yhden joukon jatkoksi. Rakkaita kukkapeilejä on nyt neljä. Kyseisiä peilejä on otettu uudelleen tuotantoon. Mutta ehkä mä joskus raaskin ostaa yhden uuden. Jos sinulla on näitä ylimääräisenä niin olisin kiinnostunut.. (uus peili vaan vanhassa naulassa säilytyksessä joten aika hassusti toisen päällä..) 

Näin kaikki meni ja pieni ihminen maailmassa

Jäänyt tänne kirjoittaminen vähän vähemmälle ja nyt varmaan jonkin aikaa kun viikko sitten perjantaina meidän perheeseen syntyi pieni poika, 3570g ja 50cm. Hieno kaveri; syö ja nukkuu.

Synnytys käynnistettiin rv41+5 raskausmyrkytys arvojen noustessa yhtäkkiä jatkuvan pahoiksi. Ja onneksi oli se äippäpolipäiväkin. Ballongilla käynnistettiin n.klo 15 ja siitä se sitten lähti. Osastolle vaan kun enää ei päässy oman olon takia kotiin. Huoneessa sitten olin ja odottelin ja sanoin miehellekin että lähe vaan kotiin ei tää tästä mihinkään mene. No tuli sitten illemmalla takasin kun kotona oli tylsää yksin. Olin siinä piuhoissa ja vauvan sydäntä ja supistuksia seurattiin. Laite käytiin ottamassa pois ja jäin huoneeseen mieheni kanssa kun sitten ballonki tuli pois ja soittelin kelloa. 4cm auki. 
Kohta tulikin kätilö sanomaan että käy iltapalalla ja sitten mennään synnyttämään. Saliin pääsinkin klo21 ja alkoi ihan säännölliset supistukset. Alku taival salissa meni kera jumppapallon, ilokaasun ja kipupiikin, mutta n. klo 2 loppu voimat ja kivunsieto kun supistukset tuli alle minuutin välein ja kestoakin oli kolmatta minuuttia. Sain epiduraalin ja ei muuta kun nukkumaan. Neljän aikaan pyysin lisää lääkettä ja kätilö tarkisti kohdunkaulan tilanteen 9cm auki, mutta kanavaa jäljellä. Sanoi että odotellaan. Puoli tuntia odottelin ei enää nukuttanu, kun kätilö tuli tarkistamaan kun vauvan sydän ääniä ei monitorissa näy.. Kysy vointia ja sanoin että painaa alas. Tarkisti ja se oli sitten että ponnistetaan.. 15min ja vauva maailmassa. Ei tikkejä ei mitään.

Meijän mussu oli syntynyt.

Aamulla sitten mun vointi heikkeni ja raskauspyrkytys nosti päätään. Paineet nousi taas päälle sadan. Kuvotti ja pissakin++. Nukuin ja olo koheni, mutta tippa kanyylia ei otettu pois. Oli riski että pitää lääkitä. 

Kotona siis olemme onnellisina koko pieni perhe. Vauva syö ja nukkuu. Välillä osoittaa todellisen luonteensa ja huutaa :)

Tänään oli neuvola 1vko vanhalla pojallamme. Pano noussut tiistaista 100g. Joten ruoka siis maistuu. 

Mieheni on nyt kolme viikkoa isyyslomalla ja pääsiäinenkin sattui niin sopivasti että vasta sen jälkeen töihin. Huippua, laatuaikaa perheenä. 

Koiramme oli vanhemmillani hoidossa sairaalassa olo ajan ja jonkin aikaa sen jälkeenkin. Kävimme hakemassa Hessun kotiin ja se muuten ihastui pieneen. Että ei sitäkään murhetta. Vaikeampaa sen oli sulattaa aikoinaan mieheni :)

Toisen romu on toisen aarre

Paikallisella fb-kirpulla joku ilmoitti että saa hakea kassillisen vauva, kaksplus ja meidän perhe lehtiä. Suurin osa 2008-11.. Mä sitten ilmoittauduin ja kävinkin ne eilen hakemassa. Kiva kun on jotain luettavaa. Saa kaikessa rauhassa käpertyä sohvan kulmaan lueskelemaan. On jotain tekemistä. 

Eilen aamulla paistoi aurinko, mutta jossain vaiheessa se humpsahti pilviverhon taakse. Nyt taas jaksaa paistaa ja me käytiinkin jo Hessun kanssa pikku lenkillä. Kyllä se kesä siltä tulee.
Ja josko tää nyt oli viimeinen viikko ilman vauvaa.. Huomenna onkin jo se yliaikaisuus tarkistus.
Rv41+4

Onko supistellut? Mitä ne on?

Vielä perjantaina paistoi aurinko ja ulkona oli +8c. Kävin Hessun kanssa lenkillä ja nautin keväästä. Lauantai aamuna sai sitten herätä lumipyryyn ja nyt on lunta enempi kuin koko talvena yhteensä. Aamusta olikin jo -8c, mutta aurinko paistaa. Nyt vaan lämpimästi päälle. Ei enää pelkällä hupparilla tarkene. Mutta vielä pakkasen aikana koiran kanssa pihalle nii säästyy yksi pesu kerta.

Rv40+2 on menossa. Yöllä Juuso herätti mut kun pitkin ihan kauheesti sänkyä. Oli jokinkin painajainen, jota en sen tarkemmin muista. Ainut mitä siitä muistan on että en saanut henkeä. Aika vaikea nukkua, istua tai liikkua kun ottaa niin hirveesti henkeen. Saa nähä mitä tästä tulee. Huomenna taas neuvola. 
Viimeks käski seurata paineita ja mä seurasin yli ton 150/90 mentiin 99%:sesti mittauksissa. Mutta ton alapaineen pitäs olla yli 100 että olis jotain häikkää. Mä vaan oon tämmönen vyöryvö keilapallo. Viimeviikolla neuvolassa tätikin sanoi että en mä enää sua oikeesti odottanut. Huomenna kun menen taas niin näkee että ei tää tästä mihinkään muutu.. 
Mä muistan kun yksi ystävä odotti esikoista ja siltä oli neuvolassa kysytty että onko supistellut. Johon hän oli kysynyt että mitä ne on, miltä ne tuntuu? Oli neuvolan täti sanonut ettei oikeesti tiiä. Mulla on aikalailla ton neuvolan tädin tuntemus. Mistä mä tiiän mikä on supistelua. Onko sitä? Ja miltä se tuntuu? Mä tiiän mikä on hengenahdistus, liitoskipu, närästys, turvotus, yms. mutta en mikä on oikea supistus. 

Aloin viimeviikolla tekemään vauvan villapukua ja sanoin tossa pe että ei se synny ennen kun puku valmis. No enää siitä puuttuis päättelyt ja napit. Mutta musta se ei ole hyvä, joten saattaa jäädä päättelemättä ja napit ompelematta. 

Auringosta saa voimaa

Toinen yö jo aika uneton. 
Ei satu, 
  ei vauva potki. 
    Ei vaan mitenkään päin tuu unta. 

Tuntuu aika kurjalle vaan maata sängyssä ja ootella unta. Toki siinä vessassa tulee käytyä ja muuta semmosta, mutta ei sitä viittiny viimeyönä alkaa mitään säätämään. Josko sitä joskus nukuttas.

Eilen oli ihana päivä vaikka yö oli muutaman tunnin unilla. Aurinko paisto ja olikin niin mukava käydä miehen kanssa yhdessä aamusta koiraa pissittämässä. Arkisin kun sen kanssa yksin kulkee tuolla ulkona nii on välillä kiva jakaa se jonkun kanssa. Kotona piti sitte laittaa ruoka uuniin, mutta eihän meillä mitään ruokaa ollutkaan, joten ei kun odottamaan että kaupat aukeaa. Samalla kauppa reissulla käytiin sitten kirpparilla katsomassamiten oli myyntipöydässä tavara liikkunut. Olihan se. Siitä sitten kaupan kautta kotiin. Ja kun oli syöty  nii mun vanhemmat soitti ja tulivat päiväkaffeelle kera siskon ja veljen. Voi kun noista saa niin paljon voimaa.. Siitä ilostuneena lähimme viereisen lentokentän ympäristöön kävelemään. Ja sieltä palatessa soittikin kummipoika 2,5v että saavatko tulla kylään. Ihana päivä. Ei haittaa vaikka ei niin nukkuiskaan yöllä jos päivissä on sitä jotain.

Tänään taas paistaa aurinko. Kodin jo imuroin ja huomasin että sipulikukat puskee nurmen alta, joten pitääkin sitten haravoida lintujen ruokinnan roskat pois, että saa kukat kukia rauhassa. Kirpparillakin olisi tarkoitus käydä ja hakea kukkamultaa. Kiireinen päivä siis, mutta on se mukavampaa kun olla yksin kotona ja tuijotella seiniä. 

Tässä vielä mun lauantain PoP:

Laivasta neuvolalääkäriin

Lähdettiin lauantaina mun perheen kanssa päivä Tukholmassa risteilylle. Meitä oli 10 aikuista ja 4 lasta. Tosi mukava reissu oli. Laivalla syötiin hyvin ja vietettiin aikaa taxfreessa ja leikkihuoneessa. Pikkusia kömmähdyksiä tietenkin sattui kun porukkaa oli niin paljon. Mutta loppujen lopuksi kaikki meni hyvin. 
Itselle oli todella rankka reissu. Paljon liikkumista ja pystyssä oloa. Lauantai oli kumminkin mun eka mammaloma päivä. Aamusin oli paljon turvotusta. Ja laivan heijaus tuntui aika pahalle. 
Käytiin siinä sunnuntaina Junibackenissa. Ihana paikka ja suosittelenkin kaikille, jotka lasten kanssa suuntaa ruotsiin. Pienenä ja isompana kun on paljon kirjoja luettu niin oli niin ihana päästä siihen maailmaan. Kannattaa lukea paljon ja monipuolisesti kirjoja ennen sinne menoa. Nimittäin silleen sieltä saa enemmän irti. 

Kotona odotti koirien haku hoitolasta. Olivat viihtyneet siellä, paitsi että maijän karvakuono kiljui kun kuuli mun äänen ja sukelsi suoraan autoon. Halus kotiin ja olikin niin onnellinen kotiin päästessään. Ei muuta kun koira kotiin ja neuvolalääkäriin.
Lääkärissä kaikki oli hyvin. Masumitta menee ihan hirveen korkeella (rv35+3). Ihan omilla käyrillään. Ja ultralla arvioituna vauva oli pieni. Ja jotta yllätyksiä ei tule nii saatiin lähete Lohjan sairaalaan jossa nyt tehdään uusi ja parempi arvio vauvasta. Ihan vaan sen takia ettei olis iso. Sokerirasitus oli ok. Jotta se ei ole ainakaan siitä. Mutta sairaalasta sitte saa sen tiedon. Mutta ei se mua haittaa vaikka vauva on pieni. Mieluummin niin...

Koko ajan paljon tekemistä

Tänään taas aamusta soi puhelin ja kummipoika soitti "tuu leikkiin mun kanssa". Yleensä soittaa jo ennen yheksää, mutta oon jo silloin ollu pitkään hereillä. Lupasin mennä kunhan olin syöny ja käyny aamulenkillä.

Oli ihana olla kummipojan 2v ja pikkuveljen 5kk kanssa kun niiden äiti oli kutomassa. Pojat nukkui aluksi ja taisin sitä itekki torkkua. Loppuaika leikittiin ja syötiin pannaria! Nam. 
"kiitos hoilosta" Nää on kohta pestyinä kaapissa odottamassa pientä käyttäjää, jonka sukupuolta emme halua etukäteen tietää, mutta joka tulee pukeutumaan unisekstyyliin..

Eilen aloin illalla miettiä että miten tuunaan ton vauvan tulevan sängyn. On jo vanha semmonen retro "pampulasänky". No aikani netissä surffattua ja etittyä meni hermo. Etsin kivan kuvan ja otin siitä kaavan ja tein ite. Nyt ne odottaa enää liimausta.

Nyt koneessa pyörii valkoinen pyykki ja siellä tämä kirpparilta ostettu uusi pinnasängyn pehmuste. Sitten kun se on märkä nii laitan sen värjäytymään. Ikinä en ole tommosella värillä mitään värjänny, mutta katotaan mitä tulee. Toiveena on joku oranssi..

Huomenna kerron miten tässä projektissa sitten käy. 

Huomenna on muuten tän tytön ihka eka jalkahemmottelu. Joulupukki toi semmosen ja nyt on aika lunastaa se :) Kattelin myös hierojia jotka hieroo raskaana olevia kun alkaa olla niin jumissa toi selkä..

Viikonloppuilemassa

Viikonloppu meni Keski-Suomen Karstulassa. Oli mukava nähdä pitkästä aikaa sukulaisia. Mukavaa yhdessä oloa. Siellä oli paljon vähemmän pakkasta kun täällä. Perjantaina kun täällä oli -20*c niin siellä vaan -6*c.

Käytiin yhteisestä toivomuksesta Keskisellä ostoksilla. Mieheni ei ollutkaan käynyt siellä aiemmin. Jotain pientä tarttui mukaan. Mitään mitä ei olisi muualla ollut niin ei löytynyt. Ostettiin kumminkin se mitä jo ennen joulua ihasteltiin, eli ORANSSI kahvinkeitin, Obh Nordica. Tossa mä sitä äsken pesin, mutta pitää sillä vielä kahvit keittää että näkee onko se niin hyvä :)

Sain vuosia sitten Iidalle ostamani Barbapapa lakanat takasin odottamaan meidän vauvaa. Oli ollut joskus Iidan peiton kokoinen, mutta siitä on jo aikaa. Iso 6v ei enää käytä pinnasänkyyn sopivaa peittoa :)

Kotimatka tuntu hirmusen pitkältä (n.365km). Johtu varmaan omasta olotilasta. Ei ollut oikeen hyvää asentoa. Ja me kun yritettiin paahtaa mahdollisimman nopeasti, ettei mene koko iltaa. Pysähdyttiin ainoastaan vaihtamaan ehjä polttimo ja käymään pissillä. Eväät meillä oli mukana.  Semmonen 4,5h meni. Eikä tarvinu tankata kun mennessä puolessa matkassa, joten todettiin että aikoinaan BMW:tä oli joutunut samalla reissulla tankkailla mennen tullen. Ei siis mikään turha auto meillä.
Koirakin alkoin muutama kilometri ennen kotia haluamaan pois häkistään. Siihen asti oli ollut aivan hiljaa. Vissiin rankka viikonloppu pentukoiran kaverina. 

Tässä vielä kuva meidän Maxi Cosi Mura4:sista kun niissä on kova koppa. Olikin jo aiemmin semmoista kuvaa jossa niissä on turvakaukalo. Näihin saa sitten myöhemmin ratasosan, että pitkään menee.

Uusi viikko

Sunnuntaina käytiin kirppis- ja markkina kierroksella. Yksi asia mitä sanoin että tarvitaan niin löytyi, nimittäin kohtuamme :) Hauska kapistus. Mietinkin sitten että olenko aikoihin kylvettänyt ketään oikeassa ammeessa? En varmaan ole kun kummipoikaa kerran pyykkivadissa. Muuten tuommoisessa "ämpärissä". 

Tarttui matkaan myös lahjaksi ajatellut tossut, mutta mieheni totesi että onko noita sittenkään pakko antaa pois. Niin ja tarkemmin ajateltuina ei ole :)

Paljon on asioita jo vauvan kannalta valmiina.. Mutta ei todellakaan kaikkea. Niin mukava vaan jotain pikkusta hommata kun näkee. Ja tänne isoon asuntoonhan mahtuu vaikka mitä ;) 

Mitäköhän karvapallo aattelee sitten kun meitä on kolme. Aikamoinen muutos oli jo se kun mieheni muutti taloon. Toivottavasti kaikki menee sitten hyvin..