Aamulla mietin kateutta, Sisarkateutta. Miten meillä on miehen kanssa niin erilaiset lähtökohdat ja siteet sisaruksiin. Ite koen että leijonan raivolla pidetään sisarusten puolia. Autetaan toisia. Ihaillaan toisten taitoja ja arvostetaan toisia. Oli ihan pahamieli miehen puolesta. Ei oikein voi aina ymmärtää.
Nyt veli olisi halunnut että mieheni korjaa heidän autoaan töissä ylitöinä. Työajalla ei kelvannut. Mutta mies sanoi että jos työajan ulkopuolella niin hänelle saa maksaa ja jos haluaa työpaikalle maksaa niin työajalla. Tässä kohtaa vaakakupissa painoi minä ja poika sekä meidän yhteinen aika. Ei kelvannut suoraan maksu eikä työajalla. On niin vaikeeta ymmärtää.
Kaveri soitti. Olisi tullut kahville, jos olisin ollut kotona. Kyseli että mitä teen huomenna kun miehet on menossa saunomaan. Sanoin että en tiedä ja voi olla ettei mieheni mene, koska hänellä on syntymäpäivä ja olisi sitäkin kiva juhlia perhe piirissä. Seuraava seuraava laukaisu asiaan oli että mikset päästä sitä menemään. Miehet menee niin harvoin. Ei ole olleet pitkään aikaan. Joo ei varmaan. Mutta me ollaan perhe ja tää ei ole päästämis juttu. Sanoinkin että olemme yrittäneet miehen kanssa että joskus tehtäisiin perheiden ja ystävien kesken jotain mukavaa. Ja taas tuli sama "mutta päästä se nyt!". Huoh. Pikkuisen alkoi pinna kiristyä itsellä ja totesinkin että minä en ole ollut naisten jutuissa ties koska. En koko äitiyden aikana. En edes muista. Sinkkuna varmaan viimeksi.
Naiset ja miehet, pariskunnat ja puolisot voi harrastaa; urheilla omina menoinaan. Pitää sillä tavalla järki kasassa. Mutta sitä en ymmärrä että pitää päästä radalle (miesten kesken). Eikö ne jutut kuulu sinkkuaikaan ja silloin mennä ja vietetä aikaa. Perheellisenä koen että me teemme yhdessä mukavia asioita. Voimmehan me saunailtaankin mennä, mutta olisi niin kiva mennä yhdessä.
Kaveri kyselikin että jos olisin hänen ja heidän lapsensa kanssa sen aikaa kun miehet viettää saunailtaa. Ovat kuulemma koko päivän ihan kaksin. Sanoin saunaillan olevan niin myöhään ettei meistä ole siihen aikaan seuraksi koska poika menee jo klo 19 nukkumaan.
Tänään illalla sitten mies mietti asiaa ja ilmoitti kavereilleen että hän haluaa juhlia perheen kesken pojan mummulassa synttäreitään eikä osallistu sauna iltaan. Samantien kaverilta tuli viesti että keitetäänkö kahvit synttäreiden kunniaksi. Niin no, se saunailtahan alkoi klo18-19 koska mies pääsi vasta siihen aikaan töistä. Tota, miten se kahvi ja sauna...!? äh. Joka tapauksessa lupasin keittää kahvia vasta viikonloppuna.
Huomenna onkin sitten miehen syntymäpäivä. Mitä me pojan kanssa keksittäis... :)
Nyt veli olisi halunnut että mieheni korjaa heidän autoaan töissä ylitöinä. Työajalla ei kelvannut. Mutta mies sanoi että jos työajan ulkopuolella niin hänelle saa maksaa ja jos haluaa työpaikalle maksaa niin työajalla. Tässä kohtaa vaakakupissa painoi minä ja poika sekä meidän yhteinen aika. Ei kelvannut suoraan maksu eikä työajalla. On niin vaikeeta ymmärtää.
Kaveri soitti. Olisi tullut kahville, jos olisin ollut kotona. Kyseli että mitä teen huomenna kun miehet on menossa saunomaan. Sanoin että en tiedä ja voi olla ettei mieheni mene, koska hänellä on syntymäpäivä ja olisi sitäkin kiva juhlia perhe piirissä. Seuraava seuraava laukaisu asiaan oli että mikset päästä sitä menemään. Miehet menee niin harvoin. Ei ole olleet pitkään aikaan. Joo ei varmaan. Mutta me ollaan perhe ja tää ei ole päästämis juttu. Sanoinkin että olemme yrittäneet miehen kanssa että joskus tehtäisiin perheiden ja ystävien kesken jotain mukavaa. Ja taas tuli sama "mutta päästä se nyt!". Huoh. Pikkuisen alkoi pinna kiristyä itsellä ja totesinkin että minä en ole ollut naisten jutuissa ties koska. En koko äitiyden aikana. En edes muista. Sinkkuna varmaan viimeksi.
Naiset ja miehet, pariskunnat ja puolisot voi harrastaa; urheilla omina menoinaan. Pitää sillä tavalla järki kasassa. Mutta sitä en ymmärrä että pitää päästä radalle (miesten kesken). Eikö ne jutut kuulu sinkkuaikaan ja silloin mennä ja vietetä aikaa. Perheellisenä koen että me teemme yhdessä mukavia asioita. Voimmehan me saunailtaankin mennä, mutta olisi niin kiva mennä yhdessä.
Kaveri kyselikin että jos olisin hänen ja heidän lapsensa kanssa sen aikaa kun miehet viettää saunailtaa. Ovat kuulemma koko päivän ihan kaksin. Sanoin saunaillan olevan niin myöhään ettei meistä ole siihen aikaan seuraksi koska poika menee jo klo 19 nukkumaan.
Tänään illalla sitten mies mietti asiaa ja ilmoitti kavereilleen että hän haluaa juhlia perheen kesken pojan mummulassa synttäreitään eikä osallistu sauna iltaan. Samantien kaverilta tuli viesti että keitetäänkö kahvit synttäreiden kunniaksi. Niin no, se saunailtahan alkoi klo18-19 koska mies pääsi vasta siihen aikaan töistä. Tota, miten se kahvi ja sauna...!? äh. Joka tapauksessa lupasin keittää kahvia vasta viikonloppuna.
Huomenna onkin sitten miehen syntymäpäivä. Mitä me pojan kanssa keksittäis... :)
Taitaa olla ainainen ongelma, että teksteistä provosoidutaan. Jokainen lukee eri mielentilassa tekstiä ja se ohjaa pitkälle,miten asian ymmärtää tai ottaako jonkun asian liian vakavasti.. Harvemmin kritisoijat nimellään esiintyy, oma mielipide tuntuu niin oikealta, ettei kestä, jos joku toinen on eri mieltä..
VastaaPoistayhden kommentin jätän julkaisematta koska siinä ei esiinny kirjoittajaa edes minulle tunnistettavana lauseena..
VastaaPoista