rv 33+4

välillä autossa istuessa tuntuu että tukehtuu. Missään asennossa ei ole hyvä. Kun taas toisinaan tulee sellainen olo, että maha hävisi jonnekin. On hyvä olla ja voisi matkustaa vaikka tuhansia kilometrejä. On se niin hassua miten asukin asennot vaikuttaa omaan oloon.

Yksi asia josta kukaan ei minun kuullen koskaan puhunut. Eikä asia ole keltään ikinä tullut ilmi. On että keskeltä ei taivu. No ei ihan noin yksinkertaisesti. Kuulostaa tutulta kaikista mutta kun oman pepun pyyhkiminen on hankalaa. Naurakaa vaan, mutta ainoa alentava asia raskaudessa. Muuten voi pyytää rohkeasti apua ja nauraa kömmellyksille, mutta jossain se raja menee. En ole katkera vaan yllättynyt omien käsivarsien lyhkäisyydestä ja kankeudestani.

Iltaisin ton tuskallisinta miettiä että mikä onkaan se oikea asento, jossa on helppoa hengittää. Onneksi on noi Tempurin patjat niin antaa aika paljon anteeksi. Yö viikossa tulee nukuttua runkopatja sängyssä ja on niin kipeenä lonkat sen jälkeen. Sama kun nukkui kylässä superlonpatjalla lattialla. Kyllä sängyissä on eroa, sanoo kuka mitä tahansa. 

Oon jo useampana päivänä netistä selaillut että mikä olisi mukava vauvakirja. Toki mä haluan meidän lapselle sitten sen Kulta aika lapsuuden-vauvakirjan, mutta kun se on sukupuoli sidonnainen niin sitä ei voi vielä ostaa. No kävin ostamassa nyt semmoisen jota voi jo odottaessa täytellä. Monien mietintöjen ja harkintojen jälkeen päädyin minulle entuudestaan tuntemattomaan Barbapapa-kirjaan.