Satukasetilla

Satukasetilla

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Kohta on vuosi kulunut siitä kun minusta tuli äiti

Meidän pieni poikamme täyttääkin lauantaina jo vuoden. Hui kuinka tää aika menee. Vastahan poika oli pieni, punainen nyytti kainalossani. Se pikkuinen joka parkui niin että seinät soi. Aika menee hurjaa vauhtia. Nyt jo ollaan yksi hymypoika ja harjoitellaan kiipeämistä mm.penkille.


Väsäilin pikkusen kutsuja ja koristuksia. Tärkeät ihmiset tulee kutsua. Mun sisarukset perheineen, kummit ja isovanhemmat. Niistä on synttäri juhlat rakennettu. Pojalla tosin kummit ja toiset isovanhemmat asuu kaukana. En rakenna ennakkoluuloja ja pojan takia kutsun kaikki. Jos eivät pääse niin on ainakin kutsuttu. Minulle on aina ollut tärkeää että ne lapsen elämän rakkaat kutsutaan. Jos eivät pääse juhlapäivänä niin saa tulla vaikka seuraavana. Lapsen juhlathan nämä ovat. Ihana järjestää syntymäpäiväjuhlia.




Pesin myös yksivuotis-kuvaan tulevan puvun. Sama puku on ollut siskojeni poikien yksivuotis-kuvassa. Poika nukkuu ulkona. Pitäisi nyt silittää kauluspaita ja syödä itsekin jotain.


  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua