Lähdettiin tossa pikaseen siskon matkaan kun hän palasi täältä etelästä takasin itään. Vr:llä oli menossa just hyvä kampanja kun sattui junaliput olemaan vaan 15€/suunta. Meno-paluu ostettiin kun viikko oli tarkoitus olla.
No aika menikin nopeaa kierrellen ja kaarrellen sekä banaanilaatikoita metsästäen. Lauantai aamuna pojalla alkoi kuumeilu. Luulin että vesirokkohan se kun oli tasan kaksi viikkoa vesirokkotapaamisesta. (Serkulla oli vesirokko, ei siis hakemalla haettua tautia) Poika oli itkuinen. Lääkitsin ja olo helpottui. Vietimme ns. normaalia lauantaita. Kävimme mm. kirppiksellä. Kotona annoin pojalle särkylääkettä kun oli kuuma, mutta oksensi sen pois. Laitoin nukkumaan, kunnes päiväunilta kantautui itkuhälyyttimestä kummaa ääntä. Poika oli aivan veltto ja poissa oleva kun menin katsomaan. Soitin 112 ja lanssi kävikin katsomassa meitä. Se olikin sitten vuorokausi keskussairaalassa. Kuumekouristus epäily oli ja toisena vaihtoehtona että olisi oksentanut nukkuessa ja tukehtumisen tunnetta ollut.
Sairaalassa otettiin verikokeita erinäinen määrä ja jouduimme jäädä sinne yöksi, mikä olikin sitten ihan hyvä vaihtoehto. Yöllä tulikin taas kouristus ja kuumetta "vain" 39,1. Kouristus kesti vain n.4min eli ei tarvinut antaa lääkettä kouristukseen. Hurjan näköistä! Näin saimme varmistettua että kotona koettu tajuttomuus oli kuumekouristusta. Loppu yön poika nukkuikin sitten happisaturaatio mittauksen kanssa.
Sunnuntaisella lääkärin tarkastuksella selvisi että kummatkin korvat olivat tulehtuneet, joten korvat imuroitiin vaikusta ja resepti mukaan. Saimme myös reseptin kouristus lääkkeille. Pikkusen on arvokkaita noi kouristuslääkkeet. 10€/yksi lääke.. Toivottavasti oli toinen ja viimeinen kouristus..
Sunnuntaina omana syntymäpäivänä kotiuduimme sairaalasta ja sisko oli tehnyt aivan ihanan synttäri kakun minulle. Vietimme siis omia syntymäpäiviäni. Ja samalla tein päätöksen mieheni kanssa että jatkan lomaa vielä vähän ettei tarvitse pikku potilaan kanssa matkustaa junassa.
Lomamme venyikin sitten puolentoista viikon mittaiseksi. Oli ihani hetkiä, tapaamisia ja touhuja! Kiitos kaikille!
No aika menikin nopeaa kierrellen ja kaarrellen sekä banaanilaatikoita metsästäen. Lauantai aamuna pojalla alkoi kuumeilu. Luulin että vesirokkohan se kun oli tasan kaksi viikkoa vesirokkotapaamisesta. (Serkulla oli vesirokko, ei siis hakemalla haettua tautia) Poika oli itkuinen. Lääkitsin ja olo helpottui. Vietimme ns. normaalia lauantaita. Kävimme mm. kirppiksellä. Kotona annoin pojalle särkylääkettä kun oli kuuma, mutta oksensi sen pois. Laitoin nukkumaan, kunnes päiväunilta kantautui itkuhälyyttimestä kummaa ääntä. Poika oli aivan veltto ja poissa oleva kun menin katsomaan. Soitin 112 ja lanssi kävikin katsomassa meitä. Se olikin sitten vuorokausi keskussairaalassa. Kuumekouristus epäily oli ja toisena vaihtoehtona että olisi oksentanut nukkuessa ja tukehtumisen tunnetta ollut.
Sairaalassa otettiin verikokeita erinäinen määrä ja jouduimme jäädä sinne yöksi, mikä olikin sitten ihan hyvä vaihtoehto. Yöllä tulikin taas kouristus ja kuumetta "vain" 39,1. Kouristus kesti vain n.4min eli ei tarvinut antaa lääkettä kouristukseen. Hurjan näköistä! Näin saimme varmistettua että kotona koettu tajuttomuus oli kuumekouristusta. Loppu yön poika nukkuikin sitten happisaturaatio mittauksen kanssa.
Sunnuntaisella lääkärin tarkastuksella selvisi että kummatkin korvat olivat tulehtuneet, joten korvat imuroitiin vaikusta ja resepti mukaan. Saimme myös reseptin kouristus lääkkeille. Pikkusen on arvokkaita noi kouristuslääkkeet. 10€/yksi lääke.. Toivottavasti oli toinen ja viimeinen kouristus..
Sunnuntaina omana syntymäpäivänä kotiuduimme sairaalasta ja sisko oli tehnyt aivan ihanan synttäri kakun minulle. Vietimme siis omia syntymäpäiviäni. Ja samalla tein päätöksen mieheni kanssa että jatkan lomaa vielä vähän ettei tarvitse pikku potilaan kanssa matkustaa junassa.
Lomamme venyikin sitten puolentoista viikon mittaiseksi. Oli ihani hetkiä, tapaamisia ja touhuja! Kiitos kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua