Aika, mihin se menee?

Hirveetä kyytiä aika menee.. Poika oppi 4.1.15 ryömimään ja oltiin että JES! No, viikko siitä niin jo kontattiin. Mitä seuraavaksi? 
Ihana seurata kun toinen kehittyy ja touhuaa jo omiaan. Ainut joka ei ehkä ole niin iloinen uudesta liikkumisen taidosta on koiramme Hessu. Saapi olla kattomassa ettei tuu kaljua otusta..

Muuten meille kuuluu sitä ihan tavallista arkista aherrusta. Työtä, kotia ja perhettä. Emme ole paljoa missään liikkuneet. Aika on muutenkin kulunut ihan mukavasti kotona tai pojan kanssa. Mies toki on laitellut autoja sen verran että hänestä on illalla näkynyt vilaus... No ei nyt joka päivä, mutta monena iltana, Reipas!
Päässä on pyörinyt monet ideat mitä voisi puuhastella. Osa odottaakin että maalailisin niihin kuvioita. (Paljastan myöhemmin mitkä.) Myös öljyväreillä läträys odottaa keittiön nurkassa. Nyt ei viitsi maalata ettei kukaan sotke sitä mutta joskos toisena päivänä. 

Vieraita toki saisi käydä. Omia vanhempia lukuunottamatta meillä ei taida olla kukaan käynyt viime aikoina. En oikeastaan muista koska viimeksi. Hmmm... Tervetuloa ystäväiset!